Suomeenkin jo vuosia sitten rantautuneet jooga kiinnostaa useita, mutta mistä siinä oikeasti on kysymys, ja mitä sen eri alalajit pitävät sisällään? Jooga on alunperin Intiasta kotoisin oleva menetelmä, joka yhdistää fyysisen liikkeen meditaatioon, ja maagis-uskonnollisiin arvoihin. Nykymuotonsa jooga sai 1800-luvun kieppeillä levitessään kotimaastaan ympäri maailman, nykypäivänä joogan maagisuus on karissut, ja vaikka monelle meditaatio on edelleen tärkeä osa sen harjoitusta, siitä on tullut enemmän kuntoilun muoto. joogaa harrastaessaan on hyvä muistaa että ei ole oikeaa tai väärää tapaa asennoitua lajin henkisyyteen, kunhan säilytät kunnioituksen tunnin muita osallistujia kohtaan. Mantrojen toistot auttavat värähtelyn kautta myös fyysisesti, jos et ihan täysin pysty antautumaan niiden henkisiin resonansseihin. Hengitys tekniikat voivat tuoda apua päivittäisiin stressaaviin tilanteisiin, ja pieni määrä meditaatiota ei ole kenellekään pahasta.

Jooga on siitä hyvä liikunnan muoto, että lajin sisältä löytyy useita suuntauksia, joista jokainen voi löytää omansa, peruskunnosta, terveydestä, ja hengellisestä mielenkiinnosta riippumatta. Kaikkien jooga tyyppien peruspilarit ovat kuitenkin samat, joten harrastaja voi halutessaan vaihtaa jooga lajia suhteellisen helposti, ja eri suuntaukset tukevat toisiaan.

Joogaa voi nykyään harrastaa monissa eri paikoissa. Varta vasten pyöritettävien jooga studioiden lisäksi eri tasoisia tunteja tarjotaan liikunta keskuksissa, kansanopistoissa ja kuntosaleilla. Omaan tahtiin oppiva voi palkata joogaan erikoistuneen yksityisvalmentajan, ja siitä oikein kovasti kiinnostunut lähteä koti- tai ulkomaan jooga retriitti lomalle.

Joogan tyylilajit

Tyypillisesti kun joku sanoo käyvänsä jooga tunneilla, ilman sen kummempaa käsitteen erittelyä, he puhuvat hatha joogasta. Hatha jooga on yleensä suhteellisen rauhallista joogaa, jossa harjoittaja pysyy mukana jo alkuvaiheessa. Tarkista kuitenkin että kyseessä ei ole dynaamisempi tunti, sillä laajemmin, ja oikeaoppisemmin hatha jooga kuitenkin tarkoittaa kaikkia joogan muotoja, joissa harrastajat tekevät asana harjoituksia. Kannattaa pitää mielessä että joogan opettajien välillä on suuria eroja, ja käytännössä kuka tahansa voi laittaa tunnin pystyyn niin halutessaan.

Rutiininomainen ashtanga jooga sopii hyvän kuntopohjan omaaville joogan aloittelijoille, tai joogaa jo jonkin verran harrastaneille. Ashtanga tunnin aikana liikesarjat toistuvat aina samassa järjestyksessä, eli henkisesti se sopii niille jotka kykenevät helposti rentoutumaan rutiinin kautta, ja antautumaan virran vietäväksi. Ashtanga jooga tarjoaa jatkuvien sarjojen kautta kovan fyysisen harjoituksen, ja sen harrastajat näkevät tuloksia nopeasti, niin voimakkuudessaan, kuin venyvyydessäänkin. Useat hyvät opettajat antavat liikesarjoihin useita mahdollisuuksia, ja harjoittajat voivat päättää oman kokeneisuus tasonsa mukaan mitä niistä seuraavat.

Vinyasa jooga yhdistetään usein ashtanga joogaan sen helpompana versiona, molemmat kulkevat jatkuvana aaltona, mutta vinyasan liikkeet ovat usein hitaampia, ja hieman vähemmän fyysisesti vaativia. Vinyasa on kuitenkin sulavampaa, ja sillä on syvät juuret tanssi liikkeissä, eli kyseessä on eri tekniikka, eikä vaan ashtanga light tyyppinen jooga. Vinyasa joogaa kutsutaan myös nimellä flow jooga, ja tämä nimi kertookin länsimaiselle harrastajalle kuinka tunnilla liikutaan.

Jos olet huomannut hatha jooga tunnilla obsessoivasi asennon oikeudesta, on ehkä aika kokeilla iyengar joogaa. Iyengarin pääpaino on siinä miten keho linjataan eri asennoissa, ja tunnin aikana käytetään runsaasti apuvälineitä, kuten tiiliä, tyynyjä, vöitä ja painoja. Työ on hidastempoista, mutta antaa oosallistujille mahdollisuuden havaita mitkä lihakset oikeasti pitää aktivoida, ja mitkä rentouttaa jotta asennosta saa mahdollisimman paljon irti. Iyengar jooga olisi suositeltavaa muidenkin jooga lajien harrastajille, sillä tämä asentojen oivallus auttaa pitämään itsensä väärin asettamisesta johtuvat vammat kaukana.